Heippa taas! Väsäsinpä jälleen uuden osan tänne eksyvien iloksi :) Ei muuta kuin lukemisen iloa!

* * *

Rahatilanne salli viimein uuden vaatekerraston ostamisen Jarkolle. Johan se vanha punainen verkkatakki alkoi olla nuhjuinen ja kulunut.

Henrietta oli jo useampaan otteeseen kakonut pöntön ääressä sisälmyksiään ulos ja päätellyt olevansa taas pieniin päin. Toinen raskaus tuli aavistuksen liian aikaisin hänen mielestään, sillä olivathan kaksoset vasta kasvaneet taaperoikään. Siitä huolimatta hän oli valmis vastaanottamaan tulevan pienokaisen äidillisellä rakkaudella.

Taakka lastenhoidosta vierähti lähestulkoon kokonaan Jarkon harteille. Kaksoset kulkivat täysin eri rytmissä ja heräilivät ja menivät nukkumaan milloin mihinkin aikaan. Sama oli Henrietan laita, joka jaksoi korkeintaan ottaa jääkaapista tuttipullot kaksosille ja käydä sen jälkeen kakomassa vessanpöntöllä. Sen jälkeen uupumus yleensä ajoi takaisin sängyn pohjalle. 

Syksyn, mahtimaidon ja ennen kaikkea pitkäpinnaisen isän voimin kaksoset onneksi oppivat nopeasti välttämättömiä taitoja. Pottailun alkaessa sujua molemmilta, vapautui Jarkolta aikaa muiden askareiden hoitamiseen. 

Miehen oli kuitenkin arjen pyörittämisen lisäksi edelleen käytävä töissä perheen toimeentulon varmistamiseksi. Taaperot jäivät ajoittain puuhastelemaan kahden kesken, kun isä lähti töihin ja äitikin nukkui. Vaikka ipanat olivatkin luonteiltaan toimeliaita, eivät he kaikeksi onneksi vielä olleet keksineet tehdä mitään ikävää keskenään ollessaan.

Herätessään Henrietta kuskasi väsymystään kitisevät taaperot peteihinsä ja antoi näille hyvänyönsuukot. 

Mutta töistä suoraan petiin suunnannut Jarkko oli tietenkin juuri saanut unen päästä kiinni, kun hän hätkähti hereille päiväunista tarpeekseen saaneen Toivon rääkymiseen.

Henrietta varmistui epäilyksistään, kun vaatteet alkoivat kiristää vatsan kohdalta. Onneksi hän oli edellisen raskauden aikana saanut ostettua riittävästi väljiä vaatteita. 

Kahden taaperon hoivaaminen yhdistettynä raskauteen imi kaikki mehut. Minkään mittaiset unet eivät tuntuneet riittävän tässä vaiheessa.

Jarkko oli lukinnut huolellisesti itsensä ja jälkipolvensa talon kylpyhuoneeseen. Mitä ikävää voisi muka tapahtua siinä ajassa, kun toista kylvetettiin ja toinen odotteli vuoroaan?

Mutta niinhän se menee, että kun toinen on silmissä, on toinen pahanteossa...

Ja taidot sen kuin karttuu, kun vanhemmat treeniin tarttuu...

"Himputin laho laite", Jarkko murisi sohiessaan summanmutikassa hajonneen roskapuristimen sisusta jakoavaimella.

Yhtä lahoksi Henrietta tunsi päänsä oleskeltuaan sisällä päiväkausia pistäytymättä edes pikaisesti ulkona. 

Henrietta nappasi roskapussin ja paineli sen turvin pihalle. Aurinko häikäisi silmiä, vaikka talvi oli jo aluillaan. Nainen naksautti kieltään tyytymättömästi katsellessaan pihaa, joka oli ruokottomassa kunnossa. Vanhentuneita sanomalehtiä siellä täällä ja postilaatikkokin tursusi maksamattomia laskuja.

Vanhempien helpotukseksi kaksosten oli sinä iltana aika kasvaa reippaiksi ja (toivon mukaan) omatoimisiksi lapsiksi. 

Tässä on Toivo. Edelleen ihan suloinen, mutta aika juron oloinen. Johtunee kai luonteesta... Horoskooppi kun on kaksonen ja luonnepisteet 7/8/10/3/2. Eli poika on toimelias ja menevä, mutta melkoinen tosikko ja marisija.

Taavi sen sijaan on kiltti ja leikkisä vesimies. Ja ipana on edelleen aivan supersöpö! Tuleva hurmuri siis, tosin melko ujo sellainen. Tässä vielä Taavin pisteet: 6/2/7/9/7

Lähes välittömästi synttäreiden jälkeen oli tiedossa uudet syntymäpäivät - nimittäin syntyvälle lapselle! 

Aikansa puhistuaan Henrietta synnytti terveen tyttövauvan. Täysin äitinsä värityksen perinyt tyllerö sai nimekseen Tove. Kaunis tytär saisi jäädä viimeiseksi lapseksi, sen Henrietta oli päättänyt.

Pojille piti tietysti rakentaa oma makuuhuone nyt, kun he eivät enää pinnasänkyihinsä mahtuneet. Remontin aikana päätettiin myös suurentaa oleskelutilaa ja työntää keittiö omaan nurkkaansa. 

Lisäsiipi remontoitiin samalla Tovelle sopivammaksi.

Taavi yritti tehdä tuttavuutta pikkusiskoonsa, mutta Tove ei veljensä rakkautta vaipat likaisina kaivannut.

Kaksosten lähtiessä kouluun ja aviomiehen töihin, jäi Henrietta siivoamaan taloa sekä tietysti hoitamaan pientä Tovea.

Matikka tuotti ensimmäisestä päivästä lähtien Toivolle mahdottomasti päänvaivaa eikä ison luokan opettajalla ollut aikaa pureutua yksittäisen oppilaan auttamiseen. Niinpä Henrietta hyödynsi äitiysvapaataan ja opetti joka päivä koulun jälkeen poikaansa laskemaan kinkkisiä matikantehtäviä, kunnes poika ne viimein oppi.

Läksyjen jälkeen veljekset tapasivat huvitella keskenään vaihtelevien leikkien parissa.

Pojat auttoivat kuitenkin myös mielellään kotitöissä, mistä vanhemmat olivat kiitollisia.

Arki talossa ei ollut täyttä tyyntä, mutta elämänrytmi oli löytynyt ja sen myötä ainainen kiire ja häslinki tasaantunut. Iltaisin talossa saattoi rauhassa käpertyä villasukat jalassa television ääreen ja odotella talven tuiskuja.

Yön aikana oli satanut valtavasti lunta, joka auringon lämmössä pehmeni nuoskaiseksi, helposti muotoiltavaksi. Pojat ryhtyivätkin lumisotaan heti herättyään. Olihan sentään viikonloppu!

Kaikki eivät märässä lumessa tarpomisesta nauttineet. Henrietta lähti pitkästä aikaa töihin, kun Jarkolla oli sopivasti vapaapäivä. Henrietalla on kylläkin jotain hampaankolossa kimppakyytikuskia kohtaan xD

Vaikka Jarkko oli aiemmin pärjännyt kahden taaperopojan kanssa, Toven kanssa homma osoittautui työläämmäksi. Jarkko antoi kaikkensa rauhoittaakseen milloin mistäkin syystä rääkyvän tyttärensä. Taitaa tylleröstä vielä kasvaa hemmoteltu prinsessa... 

Henrietta palasi töistä kotiin sihteeriksi ylennettynä ja mukavan bonuksen kera. Muhkeampaa palkkapussiakin paremman lahjan hän kuitenkin sai, kun Taavi juoksi häntä vastaan ja kapsahti äitinsä kaulaan.

Palomies toi mukavat määrät lunta sisälle... o_o

...kenties sammutustarkoituksiin, sillä Jarkko oli onnistunut sytyttämään tulipalon jätettyään chili con carnen liian pitkäksi aikaa kuumalle hellalle. Sentään palohälytin oli muistettu tällä kertaa ostaa ja apu tuli niin sukkelasti, että aineellista vahinkoa ei ehtinyt syntymään. Ainoastaan Jarkon itsetietoisuuden liekki ruoanlaiton suhteen oli sammunut yhtä äkkiä kuin hiiltynyt chili con carne palomiehen käsissä.

Jälleen oli synttäreiden aika! Mutta ei sitä pilliä kai nenään tarvitse tunkea xD

Tällainen suloinen pikku prinsessa Tovesta sitten kasvoi. Mahtaa perijän valinnasta tulla vaikeaa... 

* * *

Ah, niin rauhallinen lopetus... Nyt on siis perheen lapsikiintiö täytetty ja seuraavaksi edessä onkin sitten ipanoiden kasvattelua. Kuinka se sitten sujuukaan? Se jää nähtäväksi ;)